Jatkuvan kasvatuksen mukainen harvennus
Metsäpalstallani tuli ajankohtaiseksi teetättää harvennus kasvun vauhdittamiseksi, eli tasaikäiseen metsään tähtäävässä kasvatuksessa kyseessä olisi ennen päätehakkuuta tehtävä harvennus. Aloin suunnittelemaan harvennusta opiskelemalla metsänkasvatusta ja kyselemällä neuvoja mm. Metsänhoitoyhdistykseltä. Melko nopeasti saimme myös metsäyhtiöiltä tarjoukset, joiden perusteella valitsimme harvennuksen toteuttajan. Samaan aikaan harvennuksen suunnittelun kanssa tulin tutustuneeksi jatkuvaan kasvatukseen, ja aloin miettiä, olisiko harvennettavilla kuvioilla mahdollista kokeilla jatkuvaa kasvatusta.
Kauppojen verrattain pitkä toteutusaika (metsäyhtiö oli ilmeisesti ostanut hieman liikaa puuta varastoon) mahdollisti sen, että ehdin hakkuuttaa yhden kuvion normaalina alaharvennuksena, eli alikasvusto poistaen, ja loput kuviot yläharvennuksena, kun ehdin saada tietoa jatkuvasta kasvatuksesta hakkuiden välissä. Minulla on siis nyt vertailuaineistoa molemmilla tavoilla tehdyistä harvennuksista, joita käyn tässä hieman tarkemmin läpi.
Tiedonhankinta jatkuvasta kasvatuksesta ei ole kovin yksinkertaista
Vaikka jatkuvan kasvatuksen periaate on yksinkertainen, eli pyritään luontaisella metsän uudistumisella pitämään kuviot jatkuvasti peitteisenä, tietoa käytännön toteutuksesta ei vielä ole läheskään riittävästi saatavilla. Osittain tämä varmaankin johtuu vielä kokemusten puutteesta, eli metsänomistajien ja toisaalta metsänhoitopalveluja tarjoavien yhtiöiden määrä on verrattain pieni. Toisaalta koska metsän kiertoaika on mitä tahansa 50-100+ vuoden välillä, olemme Suomessa vasta metsän kiertoajalla mitattuna vauvaiässä, mitä tulee jatkuvan kasvatuksen opiskeluun.
Aloitin lukemalla kirjallisuutta jatkuvasta kasvatuksesta ja toisaalta tutkimuksia mm. Tapiolta ja Metsäkeskukselta. Edelleen minulle oli hieman epäselvää, minkälaista harvennusta minun tulisi osata metsäyhtiöltä pyytää. Metsänhoitoyhdistys oli tehnyt leimausselosteen normaalina ala-harvennuksena tehtäväksi. Mietiskelin, osaisiko metsäyhtiö tehdä harvennuksen jos vain pyytäisin heitä tekemään harvennuksen jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Totesin, että minun on selvitettävä itselleni, minkälainen harvennuksen tulisi olla ja sopivatko omat kuvioni ylipäänsä jatkuvaan kasvatukseen, että voisin varmistua kuvioiden sopivasta käsittelystä.
Jatkuvaan kasvatukseen sopiva kuvio
Jatkuvaan kasvatukseen tähdätessä on eduksi, jos kuviolla on jo valmiiksi eri-ikäistä puustoa. Omilla n. 40-45 vuotiailla kuvioillani, tämä tarkoitti sekä tukiksi järeytynyttä puustoa, että luontaisesti syntynyttä (kuusi)alikasvosta. Onneksi juuri näin oli asia: kuviot olivat alunperin männylle istutettuja (plus pieni koivikko kuvassa 1.), joissa kasvoi jo terve armeija hyvänkokoisia joulukuusia, eli luontaisesti syntyneitä nuoria kuusia.
Omat kuvioni olivat siis sattumalta ihanteellisia kuvioita, joilla voitiin aloittaa jatkuvan kasvatuksen kokeilu. Harvennuksen tyypiksi selvisi yläharvennus, joka tarkoittaa toisaalta isoimpien sekä myös laadultaan heikoimpien ja sairaiden tukkipuiden poistoa, että myös alikasvoksen lievää harvennusta. Harvennustiheydestä Tapio on antanut metsänhoidon suosituksissa viitteelliset arvot, joita voi käyttää motokuskeja ohjeistettaessa, ellei yläharvennus ole heille ennestään tuttu.
Alaharvennus
Ensimmäisen kuvion harvennus tehtiin kuitenkin vielä alaharvennuksena. Leimausselosteen teon ja itse harvennuksen välillä ehti kulua noin vuosi. Puusto kuviolla oli n. 40-45 vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää, jonka männyt oli aikoinaan istutettu ja muu puusto kasvanut siihen luontaisesti. Puustolle tehtiin ennakkoraivaus metsäyhtiön suosituksesta. Kaikkiaan saanto oli +40 % leimaussuunnitelmaa enemmän, tukkiprosentin jäädessä n. 8,7 prosenttiin. Kuutioina per hehtaari saanto oli n. 91 m3/ha, jota toki ennakkoraivaus verotti jonkin verran. Vähäinen tukkiprosentti jäi mietityttämään, että meniköhän tukkipuuta jostain syystä kuiduksi, vai onko näin alhainen normaalisti alaharvennuksilla?
Kuvasta 2. nähdään, että kuvio näyttää nyt sellaiselta talousmetsältä, jollaista on runsaasti nähtävillä ympäri Suomen pelkästään valtateiden varsilta katseltuna. Kaikki aluspuusto on siististi poistettu ihmissilmää häiritsemästä.
Yläharvennetut kuviot
Ensimmäisen kuvion harvennuksen jälkeen ehdin tutustua paremmin jatkuvan kasvatuksen menetelmään, ja pyysin tekemään muilla harvennuskuvioilla yläharvennuksen. Niillä oli ensimmäisen kuvion tavoin n. 40-45 vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää. Harvennus tehtiin nyt yläharvennuksena ilman ennakkoraivausta. Saanto oli +70 % leimaussuunnitelmaan verrattuna, eli huomattavasti arvioitua enemmän. Kuutioina per hehtaari saanto oli n. 123 m3/ha, eli n. 35 % enemmän kuin alaharvennuksella.
Tukkiprosentti kasvoi vähän alle 30 prosenttiin, eli ero ensimmäisen kuvion alaharvennukseen oli yli kolminkertainen! Tämä näkyy myös euroissa, eli tilitys oli alaharvennukseen verrattuna hieman yli kaksinkertainen.
Harvennuksesta tuli omaan silmääni melko voimakas (kuva 4), joka kuitenkin ilmeisesti on tarpeen, että tähänastisen elämänsä isojen puiden varjossa kasvaneet kuusenalut alkavat järeytyä valon nyt äkillisesti lisääntyessä. Tavoitteena on, että puut järeytyvät seuraavan parinkymmenen vuoden aikana normaalisti tukkipuuksi, joita sitten voidaan edelleen harventaa. Niiden vastuulla on myös aikoinaan uuden kuusisukupolven tuottaminen, kun käpyjen tuotanto alkaa.
Päätehakkuun korvaaminen harvennushakkuulla jatkuvan kasvatuksen mukaisesti
Leimausselosteen mukaan hakkuusuunnitelmaan kuului vielä pieni päätehakkuuala, jossa kasvoi 90+ vuotiasta mäntymetsää. Tämänkin kuvion alle oli alkanut tulla kiitettävästi kuusialikasvosta, joten myös sille päätettiin tehdä yläharvennus. Yläharvennuksessa osa iäkkäistä männyistä säästettiin ja tämä näkyi myös saannossa verrattuna alkuperäiseen leimausselosteeseen, saannon jäädessä n. 28 % pienemmäksi. Saanto per hehtaari oli silti kiitettävä 220,8 m3 / h2. Tukkiprosentti olikin n. 60 %, mikä selittää korkean hakkuutulon.
Kuten kuvasta 6 näkyy, kuvio jäi vielä aivan metsän näköiseksi, kuusten saadessa hieman lisää valoa ja osan männyistä jäädessä vielä siemenpuiksi. Kuinka kuuset alkavat järeytyä isojen mäntyjen varjossa jää nyt nähtäväksi. Kuitenkin valoa on nähdäkseni aivan hyvin saatavilla ja jos kuuset alkavat kehittyä tukkipuiksi, tälläkin kuviolla toivottavasti päästään jatkuvapeitteiseen metsäkiertoon.
Yhteenveto
Tässä vielä taulukkona vertailtu poistuma-% ja tukki-% palstoittain/kuvioryhmittäin:
| Palsta/kuvioryhmä | Menetelmä | Keski-ikä | Poistuma-%/ha | Tukki-% |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Yläharvennus | 41,6 | 43,04 % | 29,55 % |
| 3 | Alaharvennus | 45 | 45,33 % | 8,64 % |
| 2 | Yläharvennus | 90 | 68,57 % | 60,24 % |
Työn jälki
Joskus netissä näkee kirjoittelua, että koska jatkuvassa kasvatuksessa aluskasvustoa ei raivata metsäkoneiden tieltä, työn jälki olisi huonompaa kuin muutoin. Ainakaan omalla kohdallani tämä ei pitänyt paikkaansa, vaan puitten kyljissä oli siellä täällä näkyvillä vain yksittäisiä nirhaumia. Työn jälki oli kaikenkaikkiaan erittäin siisti, eikä puihin tullut kasvua haittaavia vaurioita juuri lainkaan. Jatkuvan kasvatuksen mukainen harvennus on siis mahdollista tehdä puita suuremmin vaurioittamatta.
Kiertoaika ja tuotto jatkuvassa kasvatuksessa
Koska jatkuvassa kasvatuksessa ei tehdä lainkaan ns. päätehakkuuta, metsää kasvatetaan niin, että se olisi jatkuvasti harvennusiässä. Harvennushakkuiden välin ajatellaan olevan n. 15-20 vuotta. Jännityksellä jään seuraamaan puuston kehittymistä näillä kuvioilla, ja alkaako niillä aluspuuston järeytyminen tukkipuuksi riittävässä mitassa. Olisin erittäin tyytyväinen, jos tukkisaannoksi tulisi aikoinaan myös seuraavassa harvennuksessa 30 %, mihin tässä ensimmäisessä päästiin. Tämä tukkiprosentti takaa sen, että tuotto hehtaaria kohti olisi hyvä ja korvaisi puuttuvan päätehakkuun tukkimääriä antamalla kohtuutuottoa useammin verrattuna normaaliin 60+ vuoden päätehakkuukiertoon.
Kuinka hyvin tämä harvennus edustaa keskimääräistä jatkuvan kasvatuksen harvennustuottoa riippuu tietysti paljon myös kasvupaikasta. Oman palstani lämpömäärää voisi kuvailla ihan hyväksi Suomen olosuhteissa. Ilmastollisesti palstan kasvupaikkoja voisi luonnehtia jopa reheviksi, sen verran hyvin puusto tuntuu kasvavan ja tiheytyvän aivan luontaisesti.
Alustava tuottolaskelma
Jos tämän ensimmäisen harvennuksen saantoja voidaan käyttää osviittana tulevien harvennusten tuotosta, hehtaaria kohden tuotto olisi siis n. 2500-3000e / ha per harvennus. Jaettuna keskimääräisellä harvennusvälillä 15-20 vuotta, vuosituotoksi hehtaaria kohden tulisi siis jotain 125-200 eur/ha väliltä (2019 hintatasossa). Täytyy huomata, että tätä tuottoa eivät siis pienennä puun istutuskulut, maanmuokkaukset yms. jne. Äkkiseltään nopeasti laskettuna tämä tarkoittaisi metsäpalstan markkina-arvosta laskettuna n. 3,6-5,8 % vuosituottoa.
